Ruisleipä on tuttu osa suomalaista ruokakulttuuria. Se voitti syksyllä 2016 järjestetyn kansallisruokaäänestyksen, joka liittyi Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaan vuonna 2017.
Monia muotoja
Kaikilla ruisleivillä ei ole samaa muotoa tai reseptiä. Perinteisiä muotoja ovat itäinen limppu ja litteä, keskeltä reiällinen reikäleipä. Kaupoissa ja leipomoissa on erilaisia rakenteita ja jauhoseoksia.
Hapanjuuri on tärkeä osa perinnettä. Leipuri säästää osan juuresta seuraavaan leivontaan. Juuri ja resepti vaikuttavat makuun.
Kokeile pienesti
Maista viipale sellaisenaan tai voin kanssa. Ruisleipä sopii myös voileiväksi tai keiton rinnalle. Aloita pienestä pakkauksesta ja vertaile vaihtoehtoja.
Lue pakkaus
Tumma väri ei kerro ainesosia. Tarkista jauhot, ainesosaluettelo ja allergeenit. Ruisleipä ei ole gluteeniton, ja resepti voi sisältää vehnää.
Elävä ruokaperinne
Ruisleipä yhdistyy arkeen sekä alueellisiin ja perheiden perinteisiin. Äänestystulos ei tarkoita, että kaikki söisivät samanlaista leipää.
Kuva on CC0-lisensoitu yleinen ruisleipäkuva. Kuvaaja ei yksilöinyt paikkaa tai reseptiä.
